Sivut

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Pyhitä lepopäivä?


Sunnuntai. Tuo armoitettu lepopäivä. Ei kirjaimellisesti, mutta viikon ainoa vapaapäivä se on. Ja koska se on ainoa vapaa, silloin luonnollisesti särkee päätä. Lähes poikkeuksetta joka sunnuntai herätessä on pää kipeä. Tämä taas saattaa johtua siitä että nukun pitkään, ja sikeästi. Keho rentutuu kunnolla. Ainoa vapaa se on siksi, että työskentelen kuusi päivää viikossa. Vaikka arkipäivisin on lyhyitä vuoroja, muutaman tunnin työpäivä ei kuitenkaan ole sama kuin vapaapäivä. Tiedostat koko aamun olevasi menossa neljäksi töihin, ja menot on suunniteltava sen mukaan. Töihin valmistautumiseen sekä henkisesti että muunlaiseen ihmistäytymiseen menee ainakin tunti, ei sinne aivan kopparomuna nimittäin kehtaa pölähtää…

Vaikka sunnuntai on ah ihanaa vapaapäivä, se on kuitenkin mulla yleensä ah ihanaa myös reenipäivä!! Tänään ähisin selkä-hauis reenin parissa, ja saatiin siitä vähän huonohkoa kuvamateriaaliakin. VAROITUS heikkohermoisille lukijoille!!! Kuvat tulevat sisältämään hikeä, selluliittia ja rumia ilmeitä. Vastuu omasta psyykkeestänne siirtyy nyt siis tässä kohtaa teille. Reeni kulki ihan kivasti, ei mitään hurraa huutoja, mutta eipä se nyt ihan persiilleenkään mennyt. Paitsi mave, jota teen joka kolmas viikko. Olen varmaankin kehittynyt tai jotain, kun tankoon sai laittaa enemmän rautaa kuin viime kerralla. 
Latari huiviin, tässä vielä hymyilyttää


Ylätaljaa ja palanut olkapää


Vähän mavettelua, valmiina!

Tiukkaa vääntöö

Perus posettelut loppuun, kädet liian levällään, mut hei, harjoittelen vasta!

Äiskän mursu
Huomenna olisi tämän lukuvuoden viimonen tentti, kurssista tutkimusmenetelmät ykkönen. Tän opiskelijan kiinnostussaapas on täyttynyt jo maaliskuussa, joten motivaatiota tenttialueen läpiselaamiseen saa etsiä. Palautinpa eilen myös kurssiin liittyvän verkkotehtävän, joka pakerrettiin kasaan opiskelijakollegani kanssa perjantai-illan ratoksi. Veikkaan, että tehtävä  kilahtaa ensi viikolla sähköpostiin punakynämerkinnöillä varustettuna. Eikä ”kesälomastakaan” kannata tehdä liian helppoa, joten ilmoittauduin kolmelle kesäkurssille. On yrittäjyyttä, farmakologiaa ja ravitsemus- ja hygieniaosaamista. Oon jo nyt ihan pähkinöinä noiden kurssien kanssa… Työpaikkani ja työnantajani on kuitekin niin verraton, että meikä saa vääntää kouluhommia työpaikalla, mikäli on hiljaista ja työtehtävät on hoidettu. Oikeesti missä duunissa voi tehdä samalla koulujuttuja??!! Kiitos tästä työnantajalleni. 

Mitäs vielä. Mahti ilma, käytiin aamulla juoksuttaa poikaa Mt. Lanupuistossa. Nippe oli ihan onnesta neliönä ja juoksi pää viidentenä jalkana täysiä sinne minne nenä vaa milläki hetkellä näytti. Tänään ei sentään vetänyt ihan turvalleen niinku yleensä... Tehtiin raakasuklaata äsken, nams. Pahoittelen muuten kuvien laatua, ne on taattua iipuhelin laatua (?) siihen asti kunnes saan hankittua jostain kunnon kameran. Blogin ulkoasuun tulee päivitystä kunhan opin käyttämään tätä hässäkkää, joten olkaa armollisia. Tässä kaikki tällä erää, stay tuned.

-Mari

1 kommentti:

  1. kyllä selkeesti olisi tarvittu K-18 -lätkä tuohon viimeiseen kuvaan!
    ihan jäätävät traumat tuli :(

    VastaaPoista

HYMYILE! Koska olet upea :)