Sivut

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Paranormaaleja aktiviteetteja

Nyt oli sen verran kummallinen unen ja valvetilan rajamailla seikkaillut yö, että vähän puistattaa. Nukkumisaikaa oli reilusti, mutta nukuin koko yönä kunnolla ehkä kolme tuntia. Jostain syystä oli taas tosi vaikea saada unenpäästä kiinni. Ensin oli hyttynen joka vähän väliä tuli inisemään korvan juureen. Sitten näin ihan häröä unta; olin jossain, en tiedä missä, siellä oli muitakin ihmisiä. Saatiin jostain semmonen aika pitkä keppi, millä oli jotain taikavoimia. Öööh kuulostaa jo nyt siltä että tää on sellanen juttu mikä ehkä pitäs jättää kirjottamatta, mutta niin pihalla oon ollu että pakko kertoa. No minä sitten hätäpäissäni menin ja katkasin sen taikakepin ja poltin sen. No sitten huomasin olevani hereillä (en tainnut olla?!) ja mietin että voi ei nyt varmaan joku haamu alkaa vainoamaan mua... Mariii hereille nyt!! :D

Sitten astuu kuvioihin paranormal acitivityn tapahtumat. Jos ootte nähneet sen ykkösosan niin eihän se mikään kiva leffa ole. Oli sellanen fiilis et siellä huoneessa on joku, ja kohta se vetää mut jalasta alas sängystä ja raahaa jonnekin. Sen jälkeen alkaa tuntuu ihossa jotain kummaa, ihan ku joku koskettelis ja tai ihon pinnalla liikkuis jotain. Hyi saakeli että pelotti, oli pakko vetää peitto päälle vaikka olikin kuuma. Oon kuullu että dietillä jengi näkee outoja unia, ni mistäköhän mä uneksin kun dietti alkaa... Ohhoh. Kuinka kohmeessa voikaan yöllä olla. 

Miksi mulla ei ole puhelinta lenkillä mukana?! Tänäänkin olisin saanut kuvan söpöstä ankkapoikueesta (siis sorsiahan ne oikeesti oli). Ne meni siinä ruohikolla jonossa, emo johti ja 6 poikasta taapersi perässä. Niilo katteli ihan intopiukeena korvat pystyssä että mitä paholaista, monta lintua jonossa! Tuonne kun pääsis sekaan... Sit se emo pysähty ja awww ne poikaset vaa törmäili toisiinsa kun eivät osanneet odottaa että pysähdytään. Tuli monta peräänajoa siinä. 

Eilen oli ihan perus tyttöjen perjantai-ilta. Käytii Nanan kanssa tekee olkapää-ojentaja-vatsa jumppa. Tehtiin mun ohjelman mukaan koko setti. Salilla ei ollut ruuhkaa. Hyvä seura, parempi reeni. Ekan pystypunnerrussarjan jälkeen oli ehkä vähän nihkee fiilis ja tuntu et ei hitto vieköön nyt ei oo voimaa. Sieltäpä ne voimat taas löytyi ja hyvinhän se meni. Vikassa olkapääliikkeessä olikin jo aikalailla mehut pois ja sen jälkeen ei olis noussut enää mitään. Näin sen pitää mennäkin. Kyllä sitä kaverin kanssa jaksaa vaan tsempata. Kiitos Nanalle videoista, kuvista ja mahtitreeniseurasta! 

video

video

video

video

Vatsarutistus taljassa seisten
Toi tanko persvakoon ja se pysyy siellä, ei huijata lonkakoukistajilla

Vinoja vatsoja GHR-penkissä
Sama jatkuu
Tänään onkin lepopäivä salilta. Illalla vielä luvassa kahvittelua yhden huippumimmin kanssa. Ajattelin kammeta itseni sänkyyn viimeistään kahdeltatoista, josko vaikka olisi parempi uni kuin viimeyönä... Yleensä mun nukahtaminen tai nukkuminen ei katso aikaa eikä paikkaa, vaan meikä kuorsaa ihan parissa minuutissa kun laittaa silmät kiinni. Nyt on jo kahtena iltana tällä viikolla ollut vaikea nukahtaa. Outoa. Ja mä tuskin olen ylikunnossa, hädin tuskin kunnossa. Nukahtamisvaikeudet voi olla siis merkki ylirasituksesta, mutta mulle sellaista ei kyllä ole päässyt kehkeytymään. Nukun kunnolla ja pidän kevennykset ja lepopäivät kun niiden aika on. Kassotaas oonko ensi yönä kenties puukkohippasilla scream elokuvan merkeissä... 

-Mari

1 kommentti:

  1. meidän pitäis yhdistää unet niin saatais melkonen trilleri aikaseks ;)

    VastaaPoista

HYMYILE! Koska olet upea :)