Sivut

maanantai 6. elokuuta 2012

Huippuhymy haussa

Mä oon kuumeessa. Kisakuumeessa. Olin nimittäin eilen Espoossa kilpailuun valmistavalla leirillä. Ja voi vitsit en ehkä kestä housuissani kevääseen. Heh ei vaan, nautin kyllä täysin siemauksin siitä että saan vielä syödä hyvin (ja herkutella jos mieli tekee), ja harjoitella rauhassa asentoja ja t-kävelyä ja ylipäätään esiintymistä (hymyä pitää reenata, se näyttää tällä hetkellä tosi pöntöltä). Ja treenata kovaa ja kehittyä! Tätä toki aion tehdä dietilläkin, mutta kehittyminen on parhaimmillaan nyt, kun koneessa on jatkuvasti tarpeeksi polttoainetta. Kisakengillä kävely sujui odotettua paremmin. Olin ihan varma että oon tosi kömpelö. Harjoitteluahan se vaatii todella paljon, että siitä saadaan rentoa ja kuitenkin naisellista. Oli hyvä päätös mennä leirille jo nyt syksyllä, koska nyt alkaa sellaset kävelyreenit että! Kevääseen on rutkasti aikaa, ja aion harjoitella niin paljon, että homma painuu lihasmuistiin. Asennoista tuli todella hyvää palautetta, ja nepä alkavatkin olla kokolailla kunnossa! Nyt siis toistoja ja toistoja.

Vaikkei tämmösiä olis kovin suotavaa julkaista
ni laitan kuitennii.
Ja toiselta sivulta. Mahan vois vetää sisään. Ps. Noi on mun motivaatiohousut. Kotikäytössä toistaiseksi.

Viime viikon torstaina treenasin selkää. Kohtuu hyvä reeni siihen verrattuna, että yläselkä ja hartiat oli ihan sökönä etukyykystä, olkapäät kohmeessa Katan rääkistä (kiitos reenistä, oot paras!!), ja vielä päälle lemppariaika kuusta! Eli ihan jepa. Tein uudella ohjelmalla, leuanvetoa, alataljaa leveällä otteella, mavea, kulmasoutua istuen ja pulloveria päälle. Pari liikettä pikku rusinoille (hauiksille) ja vielä vatsoja päälle. Kyllä oli veto pois kun kotiin pääsin. 

Leukojaa

Perjantaina kävin hierottamassa selkää, pakaroita, ja vähän olkapäitä. Hieroja naureskeli että tuosta saat ja tuosta! Kyynärpäillä jyräsi mun pakara parkoja ja voi luoja että teki kipiää. M. gluteus medius ja minimus oli lauantaina vähän turpeat, ja niin arat että sattui vetää housuja jalkaan. Selkä ei sattunut juurikaan, mutta trapeziukset elikkäs epäkkäät oli jo valmiiksi kosketusarat (kiitos etukyykyn), niin niitä ei kärsinyt ihan täysiä käsitellä. 

Lauantaina sitten jumppasin takareisiä lähinnä pumppailumielessä ja kokeilin paria uutta liikettä. En viittiny treenata kovin kovaa, koska pakarat ja alaselkä oli aika hellänä. Pakarat kuitenkin aktivoituu juurikin takareisi liikkeissä, niin päätin suosiolla antaa niiden palautua. Niilo oli lauantaina aamulenkillä maailman suloisin. Lapsi löysi pikkuveskulta pusikosta keltaisen pienen supertele jalkapallon, ja voi sitä riemua mikä siitä syntyi! Se yritti saada otetta siitä, mutta pallo lipesi sen hampaista eteenpäin. Se juoksi ihan intopiukeena sen perässä ja sit se lipesi uudestaan, ja taas mentiin. Vihdoin se sai tehtyä siihen pienen reiän, ja ilmaa tyhjeni pois. Se kantoi sen pallon kotiovelle asti pudottamatta sitä kertaakaan. Ei edes rappukäytävässä meinannut päästää siitä irti että sain pannan pois kaulasta. Pakkohan sen oli antaa se pitää. Nyt se on puolipallo. 

SJMV käsipainoilla
Persettä vastakkaista seinää kohti

Löytäjä saa pitää
Kyllä voi koira tulla pienestä onnelliseksi

Eilen kävin leirin jälkeen treenaamassa rintaa, olkapäitä ja vatsoja. Sen jälkeen menin vielä kirkkopuistoon kipittämään rappusia. Oli ihan hullun virkistävää pitkästä aikaa loikkia niitä ylös. Semmonen fitnesspäivä, kyllä jäi hyvä mieli. 

Vinossa penkissä
Venyttää

Viparit eteen, tsekkaa ilme
Happea

Vähän erilainen vipunosto sivulle
Taistellaan painovoimaa vastaan

En tiedä miksi, mutta mulla on aika usein tapana hississä irvistellä ja väännellä naamaani siinä peilin edessä (tietysti vain jos olen yksin siellä). Nyt voisin vaihtaa irvistelyn kauniin (?) kisahymyn harjoitteluun. 

4 kommenttia:

  1. oijoi mikä beibe susta kuoriutuu :D
    voi veljet, niiiin messässi sit kun kisat koittaa!!

    VastaaPoista
  2. Ihana Staffi! Menikö pallo riekaleiksi? :)

    VastaaPoista
  3. Kyllä, pallo on riekaleina! :D Yleensä se repii kaikki lelut, mutta ehjänä on säilynyt pari pientä pehmolelua. Tota palloa (tai siis pallon jämää) se riepottelee ja ravistelee ja heittelee itselleen ja syöksyy perään. Ja välillä jää repimään siitä palasia, niin täältä löytyy mistä millonkin keltasia muovin paloja. Huippu koira :D Osa viihdyttää itse itseään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun Staffilta ei jääny ehjäksi mikään lelu. Eläinkaupan vahvimmatkin Kong-lelut, joiden piti kestää mitä vaan, oli palasina parissa tunnissa. Niissä sentään oli hiukan haastetta :)

      Tuli melkoinen ikävä omaa Kitaa kun kattelin noita kuvia ja videoita. Kita oli aikalailla samanvärinenkin kuin Niilo.

      Poista

HYMYILE! Koska olet upea :)