Sivut

perjantai 19. lokakuuta 2012

Kel jumppa kulkee, se kulkekoon!

Jalkareeni toimi taas kuin ajatus. Viime viikon pohjanoteerauksen jälkeen ihan mahtava fiilis. Olisin voinut vaikka pissata housuun eikä olisi haitannut menoa yhtään! Pitkää sarjaa etukyykyssä, sissyä, askelkyykkyä etureidelle takajalka penkillä hirveellä puristuksella... Toimii!

Kuulin, että nää on ärsyttäviä liikkeitä joiden on pakko toimia!

Keskiviikkona kävin aamusta treenaamassa selkää, hauista ja vatsaa. Oli toiset jumppakengät eli korkkarit mukana ja harjottelin myös kävelyä ja asentoja. Kyllä se lantio vaan joka kertaa alkaa keikkua pikkusen enemmän. Hyvä tästä tulee kun vähän maalaa. Treeni kulki myös hienosti, tein leuanvetojen päälle pari sarjaa ylätaljaa niskan taakse lapiokahvalla kun tuntui sen verran hyvältä. Kiitokset Marjalle treenikuvista ja -seurasta! Ja treenin jälkeisestä kahviseurasta.

Leuanvetoa
#&%?)&

Ei näihin riitä sanat... :D

Tänään oli aamulla tentti, ja oli aika outoa pyöräillä kouluun kun ei oo viikkoon tarvinut. Tänään oli myös viikon ainoa koulupäivä, ja nyt starttasi myös syysloma. Eli tämmönen kevyt parin viikon höntsä ennen kuuden viikon harjoittelua ja dietin alkua. Tulee erittäin tarpeeseen pieni hermolepo tähän kohtaan. Ens viikolla on luvassa diettipalaveria (APUVA!!), hierontaa, kevennys ja viimeinen ehtoollinen. Sen jälkeen sitten mennään eikä meinata! Sovittiin, että ensi viikolla yhtenä päivänä voidaan käydä ravintolassa syömässä, ja yhtenä päivänä saan herkutella. Ettei mee ihan överiksi koko viikko. En vielä tiedä mikä on sellaista mitä mun eniten tekee mieli, ainakin mutakakku ja vaniljajäätelö, sekä riisipiirakat ja jotain karkkia. Olen ne kyllä ansainnut, ja hyvillä mielin aion niitä napaani vetää.

Monet on kyselleet että pelottaako tai jännittääkö miten pää kestää dietillä. No ei varsinaisesti. Eniten ehkä jännittää se, kuinka paljon mä kiukuttelen joskus dietin loppupuolella... Ei nälkä niin paljoa harmita (nälkähän siinä hommassa ennen pitkää tulee), mutta jos yöunet jää vähäisiksi niin mä olen karhu joka on saanut ysimillisen kankkuun. Tuohon vielä yhdistetään nälkä niin saattaa siinä ärräpää jos toinenkin lentää. Toiseksi eniten jännittää tietty lopputulos. Että miltäs sittä sitten oikeen näytetäänkään. Alakerta ei saa jäädä pehmeeksi, ja siellähän sitä löysää on kaikista eniten. Stressaaminen siihen ei ainakaan auta, joten ajattelin heivata aivot narikkaan, noudattaa ohjeita atomikellon tarkkuudella ja treenata täysiä!

Tänää meillä on ollu HOBBALOOOT!! Nimittäin äitin pieni paskahousu eli Niilo perusjätkä täytti 3 vuotta!!! Yks mummukka lupas mulle joku vuosi sitten lenkillä että 3-vuotiaana rauhottuu. Tätä päivää on siis odotettu kuin kuuta nousevaa :D Katotaan huomenna mikä on tilanne. Tosin sain kaverilta kuonopannan lainaan ja poika toimii lenkillä ku unelma! Kiitos Nana, pelastit ehkä mun elämän. Kuinka hienoa on mennä lenkille kun koira ei kimpoile joka suuntaan vaan jolkottelee nätisti ja ihmettelee niinkuin useimmat muutkin koirat?! Ihme vekotin, mutta pelittää. Vähän ehkä välillä säälittää ku se yrittää näyttää tosi surkeelta. Mut mä en tykkää vetämisestä, ja se ei todellakaan Niiloa satu, ei purista, ei kiristä ja se pystyy aukomaan suuta ihan normaalisti. Joten jos tässä on ratkaisu niin so be it.

Kohta olis vuorossa töihin lähtö, nukuttu on kolmen tunnin päikkärit joten eiköhän sitä neljään asti jaksa taas! Mukavaa viikonloppua! Uusille lukijoille kiitos ja kummarrus, welcome! :)

1 kommentti:

HYMYILE! Koska olet upea :)