Sivut

tiistai 27. marraskuuta 2012

Sie neuvot, mie teen

Neljä viikkoa takana, 20 edessä. Kuulostaa mukavalta! Olenko kiristynyt? Varmastikin, jostainhan ne kilot on lähteneet. Ainakin  rasvakudos on alkanut muuttua pehmeämmäksi, mikä kertoo siitä, että se alkaa pikkuhiljaa sulaa. Jäitä hattuun, matka on pitkä. Tätä ei oikein voi nopeuttaa, eli kärsivällisyyttä on opeteltava, jos sitä puuttuu. Olen tämän prosessin suhteen varsin rauhallisin mielin, ja luotan satasella valmentajaani. Mä toimin annettujen ohjeiden mukaan, ja jätän miettimisen korkeammalle taholle. Toimii vallan hyvin, mieli pysyy positiivisena kun ei itse murehdi siitä että toimiiko tämä nyt näin jne. Mä vaan teen ja nautin, tää matka opettaa varmasti paljon.

Blogit on nyt pullollaan pikkujoulu- tai pelkästään jouluaiheisia postauksia. Mulle tärkeintä joulussa ja joulun odotuksessa on tunnelma. Heti suklaan jälkeen. Pitää ykköspaikkaa jo ties monettako vuotta. Täytyy ostaa kaappiin jemmaan... Tykkään virittää kämppään jouluvaloja, kynttilöitä, ihania tuikkukippoja jne. Mä rakastan jostain syystä pimeitä iltoja, katuvaloja, talvivaatteita. Olla tossut jalassa ja fleecetakki päällä kotona.

Tonttuhattu
Tää on ihan uusi

Pikkujouluissa ei oo tullut hirveästi ravattua. Mulla on viimeiset vuodet melkein aina ollut töitä tai jotain muuta ohjelmaa samana ajankohtana. En usko että olen kauheasti menettänyt. Pikkujouluthan pääsääntöisesti on vain peitenimi perskänneille. Se on se ilta, kun vedetään viinaa niin että huppu heiluu, ja muisti pätkii. Alkoholi ei oo kuulunut mun sanavarastoon oikeastaan yli vuoteen ollenkaan. Oon ollut edellisen kerran kunnolla humalassa vuosi sitten elokuussa. Sen jälkeen olen kaksi kertaa nauttinut alkoholia, toisella kerralla muutaman siiderin ja syyskuussa viimeksi kaksi lasia viiniä. En vaan tykkää olla humalassa. Tietty herkuttelu on ihanaa välillä ja tottakai yhdessä olo, mutta tällä hetkellä en viitsi mennä norkoilemaan juhliin omien eväiden kanssa, jos ei ole pakko. Eikä oikeastaan ole aikaakaan, viidettä viikkoa ilman vapaapäivää. Ja kun viikonloppu koittaa, sen pyhitän levolle ja kevyelle treenille.


Viime viikonloppu ol ja men. Treenasin ja olin töissä. Ei siis mitään ihmeellistä. Lauantaina olkapäitä, sunnuntaina takareisiä. Olkapäätreenissä tein ennätyspainoilla arnold pressiä, vaikka vähän väsähtänyttä menoa jostain syystä olikin. Silti mulle jäi sellanen fiilis että oli ihan hyvä jumppa. Sunnuntaina oli myös alkuun vähän väsynyt fiilis, mutta niin on ollut joka viikonloppu. Kyllä se treenitahti sieltä löytyy ja tosi hyvin meni kuitenkin!

Arnoldia
Hiiop

Niin, ihan kaunistelematon treeninaama
Oh käsivarsinkin on kiristynyt
Tänään jostain syystä mua vähän pelotti aamulenkillä. Kävin kiertämässä sellasta lenkkipolkua mitä en oo vielä aiemmin noin aikasin aamulla kiertänyt, ja siellä oli pelottavampaa kuin esimerkiksi Radiomäellä missä käyn useasti. Niilohan ei mikään vahtikoira ole, mutta kyllä se tuo sellasta tiettyä turvantunnetta kun on hihna käsipuolessa. Niilo on vähän vainoharhainen ja aina välillä kummallisesti pälyilee korvat luimussa taaksepäin, mistä mä aina säpsähtelen et seuraako joku mua...

Talvi saa tulla, nimittäin mulla on uudet talvikengät! Satsasin ja ostin Intersportista Helly Hansenin nahkaiset waterproof kalvolla varustetut talvikiitimet! Nyt kelpaa tallustaa vaikka olis vähän loskaakin.


Uuret klopot!
Perjantaina kävin tosiaan poistattamassa ripsipidennykset. Se oli odotettavissa, että kaljuksihan sitä olonsa tuntee kun ne pois otetaan. Mutta että näin tyngät niistä jäi... Mulla oli melko pitkät ripset ja niistä sai aika näyttävät ihan ripsivärillä, niin nyt täytyy sanoa että False lash effect mascara ei ihan lunasta lupauksiaan. Onneksi ne kasvaa takaisin ihan parissa kuukaudessa. Ja voi kuinka ihanaa onkaan nukkua välillä mahallaan naama tyynyssä, hieroa silmiä oikein antaumuksella ja pestä naama kunnolla ilman että tarvii varoa!

Neljännen viikon sneak peak
Nyt iltapuuhiin, ihanaa joulunodotusta ja alkanutta viikkoa! Kohta reippaillaan jo hangilla!

torstai 22. marraskuuta 2012

Kolme viikkoa ja kolme kiloa

Sen verran on aikaa kulunut dietin alusta ja paino on tippunut tasaisesti. Eilen kävin kuntotsekkauksessa ja treenaamassa Mayor'silla Helsingissä, ja eilen sattui olemaan se päivä kun tasan kolme kiloa on paino tippunut. Wuhuu, saan siis pitää tämänhetkiset ruokani, sillä kaikki on mennyt juuri niinkuin oli suunniteltukin. Ei ole järkeä tiputtaa kaloreita vielä kun näyttää toimivan hyvin. Tehtiin super ihan selkä-hauis jumppa ja vähän vatsoja päälle. Leuanvedot sujuu tosi hyvin vähän kevyempänä, ja kohta varmaan vielä paremmin. Kunnosta tuli hyvää palautetta, ja sain taas niin paljon motivaatiota lisää että voi pojat!

Mulla on kyllä ihan paras valmentaja. Mun mielestä on hienoa, että valmentaja on ylpeä valmennettavistaan, vaikka tässä ei mitään suomen mestareita ollakaan (vielä, hihhih). Ja vielä osoittaa sen ihan julkisesti, eikä vain salin pukkarissa treenin päälle. Sain tänään Katalta ihanan viestin facebook seinälle; Olet kyllä niin valoisa persoona, sinun polkuasi on iloa seurata ja tsempata mukana!!! Ei olisi aamu paremmin voinut alkaa. Silmät ihan sydäminä! Kyllä lämmittää pienen urheilijan mieltä. Kuinka hienoa, että valmentaja näkee mun potentiaalin, ja haluaa panostaa minuun. Se jos joku antaa päiviin puhtia.

Tänään vuorossa oli jo lähes perinteeksi muodostunut torstaipäivän etureisirääkki. Huhheijaa. Jälleen sai laittaa lisää rautaa ja kyllä meni etukyykkendaalen ja sissikyykistely niin perille että. Pitkää sarjaa tänään eli 15+ ja veikkaan että huomenna alkaa tuntua jo. Maanantaina olis sitten jalkahieronta, öh, mitenkähän sitä pystyy... Hieronnan voi tiivistää kahteen sanaan; itku ja tuskanhiki.

Etuskyykkyä
.

Reijenojennuksija
.

Ai vitsit naurattaa joka kerta ku ajattelenki tätä. Normaalistihan taloudessa on asiat varmaan niin että koira tulee herättämään emäntää aamusella että lähdettäis ulos. Meillä tilanne on seuraavanlainen; mä herään 05.15 kelloon, aamuaerolle pitäisi lähteä. Nousen istumaan ja mietin että missähän koira on. Käännyn katsomaan selkäni taakse, siinä se tuhisee kyljellään meidän välissä, pää meidän tyynyjen välissä. Okei se ei herännyt mun kelloon? Tai ei ainakaan avannut silmiä. Tässä vaiheessa minä herätän koiran koskettamalla sen kylkeä,  heilutan hieman ja kuiskaan "Niilo, Niilo lähetää ulos". Niilo avaa silmät ja kattoo mua; ai mitä? Ulos? Sit se venyttelee ja hyppää alas sängystä ja jää olkkarin matolle istumaan ja oottamaan. Välillä se ei edes tuu alas sängystä heti, pitää vielä komentaa et tänne nyt sieltä. On vaan niin koominen tilanne kun emäntä herättää koiran omasta sängystää et hei pitäis lähtee lenkille :D

Huomenna olisi ollut ripsihuolto, mutta päätin nyt että luovun ainakin hetkeksi näistä räpsyttimistä. Eli huomenna onkin ripsienpoisto. Kosmetologin mukaan on ihan hyvä pitää vähän taukoa, että omat ripset elpyy. Nää pidennykset on kuitenkin koko ajan painolastina, eikä omat ripset pääse aivan optimaalisesti kasvamaan. Onneksi ripset on hiusten tavoin uusiutuva luonnonvara, ja pidennykset saa takaisin sitten kun siltä tuntuu! Viikonloppu meneekin silmiä hieroessa, en oo kolmeen kuukauteen hieronut!

Ja ai vitsit kun teitä lukijoitakin on jo ihan huima määrä!! Kiitos kaikille, teette kirjoittamisesta mielekkäämpää, ja matkasta mukavampaa! Kommentoikaa rohkeasti :) Mukavaa loppuviikkoa!

tiistai 20. marraskuuta 2012

Nyt vähän väsyttäis

Huhheijaa mikä viikonloppu takana taas. Pikkujoulukausi on alkanut ja viikonloppuyöt töissä on melko raskaita. Naulakko vaihtoi paikkaa, ja on tätä nykyä niin ahdas, ettei siellä kaksi ihmistä mahdu kunnolla liikkumaan. Yksinkin on hankalaa, sillä takit pursuilee telineistä aivan yli äyräiden ja narikkatiskin ja takkitelineiden väliin jää viisivuotiaan mentävä rako. Telineiden väliin ei mahdu hakemaan viimeisimmissä nauloissa olevia takkeja kun ne ovat täynnä, koska telineet ovat liian lähellä toisiaan. Jatkuva ihmisvirta narikassa ei haittaa, mutta se ettei siellä mahdu tekemään töitä, tekee illasta erittäin raskaan. Muuten kyllä tykkään työstäni aika paljonkin, mistä olen itsekin vähän yllättynyt!

Treenien saralla ei pilven häivää näy, kulkee siis! Nyt en jaksaisi kamalan pitkiä turinoita kirjotella, koska oon aikasta väsynyt. Sunnuntai meni vähän sohlaamiseksi, kun en ollut paistanut kanoja valmiiksi enkä huolehtinut että pakkasesta löytyy broccolimixiä. Olin tehnyt virhearvion että riittää kun sunnuntaina käy kaupassa. Olin väärässä ja piti lähteä heti klo 12 hakemaan pakasteita kaupasta että sain apetta naamariin. Myös muutama muu asia meni aamusella vähän vasemmalla kädellä... Siitä selvinneenä tein eilen ihan törky hyvän takareisijumpan, ennätyspainoilla prässissä, askelkyykkykävelyssä ja penkillenousussa!! Hurraa.

Takareidet kiittää
Huolella 

Keskittyy 
.

Eilen oli eka päivä pitkään aikaan kun olin oikeesti väsynyt. Kolmeen viikkoon ei ole ollut yhtään vapaapäivää, eikä lyhyempää "koulu"päivää, ja se nyt vähän tuntuu. Vielä olis kaksi viikkoa jaksettava painaa ilman vapaata ja sitten on vapaa viikonloppu! Aion vaan levätä ja käydä treenaamassa.

Lauantaina tein ihan huikeen olkapää-ojentaja treenin ihanan Miran kanssa. Mira teki olkapäiden jälkeen rintaa ja mä jatkoin tuttuun tapaan ojentajilla. Sain Miralta myös hyviä vinkkejä anatomisiin asentoihin, hyvä tästä tulee! Kiitos treeniseurasta ja tsempistä!

Triplasarjan eka liike
Kevyttä on

Alas menossa tai ylös tulossa
Huipulla supistetaan

Kick back superina dipin perään

Eilen oli rinta-olkapää-vatsa treeni, ja tasapenkkiä tangolla. En oo varmaan (hups) vuoteen tehnyt. Oli vähän outoa aluksi mutta ihan hyvin se meni! Siitä ei saatukaan kuvia koska kamera jumahti.

Flyes 
Hallitusti alas ja hyvä venytys

Viparit eteen
.

Sivuviparia kulmassa
.

Yritin jo eilen illalla laittaa tätä postausta, mutta blogger prakas enkä saanut kuvia lisättyä. Ihanaa alkanutta viikkoa!!

perjantai 16. marraskuuta 2012

Sitä sun tätä, enimmäkseen sitä

Vapaa viikonloppu. Sanayhdistelmä joka ei kuulu mun sanavarastoon enää. Kolmatta viikkoa mennään ilman yhtäkään vapaapäivää. Kaksi vielä jäljellä. Kyllä nuorena jaksaa! Ei kyllä aina välttämättä jaksa. Paitsi nyt jaksaa, yllättävänkin hyvin! Se on varmaan tää dietti ku vetää pään sekasin, ihan into piukassa painaa menemään. Blogini on saanut taas uusia lukijoita, tervetuloa kaikki ihanaiset!

Selkää, hauista ja vatsoja treenasin keskiviikkona. AIJJETTÄ! Leukoja sai vedellä enempi kuin viimeksi, mavessa tein ennätyspainoilla sarjat ja muutenki todella hyvä tuntuma selässä. Hauiskäännötkin sujui paremmin kuin pitkään aikaan. Hyväksyttäköön tämä tilanne nyt, sen verran kesti viimeksi sitä treenien takkuamista, että olen vain niin iloinen kun kulkee! Niin kuin Mertsi viisaasti kertoi, et sitku kulkee ni sil elää j****auta pual vuatta! Tein pitkästä aikaa kapeaa alataljaa ja nyt on trapezius ja rhomboideukset niin jähmeenä. Miks tekstiin ja kuviin tulee tommonen väli... Interwebs 1, Marsa 0.




Jaaa lähtee
Ohh alkaako persekin ottaa vähä muotoa?

Jaaa venyy
Lavat piukasti yhteen

Oho, onko se sittenkin hauis...

Eilen oli vuorossa etujalat ja pohkeet. On kyllä menny stroganoffit hyvin reiteen. Ehkä ei mennyt hack kyykky ihan niin voimakkaasti kun olin ajatellut, mutta hemmetin hyvä reeni silti! Tosi hyvin sain puristettua toistot etureidellä joka liikkeessä, ja kyllä taas tuntee tehneensä. Oon saanut muuten olkapäätkin tosi kipeäksi, ei oo pitkään aikaan ollut näin pitkään ja kovaa domssia olkapäissä. Hyvä merkki.

Kyllä reijessä dunduu!
Puristaen ylös, paino kantapäillä

Yhden jalan vitut... siis askelkyykky
Paino edelleen kantapäillä

Harjottelua on nyt takana kolme viikkoa. Vastahan se alkoi ja nyt ollaan jo puolivälissä. Kohta alkaa vasta päästä vauhtiin ja sitten se jo loppuu. Koulu raivostuttaa nyt parin asian takia vähän isommalla kädellä, mutta en anna sen haitata sitä mikä on ykkösroolissa tällä hetkellä, eli dietti ja treenit. Turhaa stressiä on syytä välttää. Onneksi kohta on joululoma.

Dietti rullaa edelleen omalla painollaan eteenpäin tasaisen varmasti, ja mieli on positiivinen ja motivaatio korkealla. Milliäkään en annan periksi treeneissä, enkä grammaakaan ruokapunnituksissa. Veikkaan, että ihan jokainen ei nyhväisi tomaatista sitä 4g siivua pois jos se painaa 54g ja ohjeessa lukee 50g. Huolella Mari, huolella. Hyvä tulee kun tekee just eikä melkein niinkuin ohjeissa lukee. Eikä se aiheuta mulle minkäänlaista päänvaivaa. Olen tottunut punnitsija joten tää on helppoa ku heinänteko! Jos osaa tehdä heinää. Ja minähän osaan.

Nyt on päiväunien aika, sillä meen vielä yöksi töihin, niinkuin kaikkina muinakin perjantaina (ja lauantaina tietty). Ihanaa viikonloppu kaikille! Toivottavasti vietätte sitä mukavammin kuin minä!

tiistai 13. marraskuuta 2012

Mihin aika katoaa?

Voisin aloittaa selittelemällä kuinka kiire on ollut enkä siksi ole ehtinyt/jaksanut kirjotella. Se on totta vieköön selitys, sillä aikaahan löytyy jos sitä järjestää! Paitsi ei ihan aina. Viikot senkun vierii ja kohta on kuuden viikon harjoittelukin puoli välissä, ja diettiäkin on takana jo kaksi viikkoa ja pari päivää päälle. Mä aina paasaan siitä miten nopeasti aika kuluu mutta tottahan se on. Kohta oon kolkyt. Eihän tässä pysy omassa elämässäänkään perässä. Hidas hämäläinen.

Treenit on menny ihan superrrhyvin!!! Kaks sanaa: KYLÄ LÄHTEE! Treenilatarina tällä hetkellä beta-alaniini, kreatiini ja vihreä tee kapseli. Ja yhdistelmä toimii todella hyvin! Miten voikin olla näin paljon energiaa vaikka paino tippuu koko ajan enkä oo ehtiny nukkua 8h yöunia? Oon herännyt eilen ja tänään 05.15, eikä unta kertynyt kumpanakaan yönä kuin n.6h. Aamulla oon käynyt tekemässä 45min vauhdikkaan kävelylenkin koiran kanssa tyhjällä vatsalla. Pimeetä on, mutta oon tehnyt soittimeen just näitä aamulenkkejä varten kunnon menevän soittolistan niin ei pääse väsy yllättämään eikä tahti hiljene. Oon kyllä aamuihminen henkeen ja vereen ja tykkään olla hereillä ja lenkillä sillon kuin muut vielä nukkuu. Viikonloppuyöt menee edelleen töissä, ja nyt harjottelun aikana se tarkottaa zero vapaapäivää viikossa. Onneksi pyysin marraskuun vikan vklopun vapaaksi, ja silloin aion kyllä vain ja ainoastaan levätä kotona ja käydä treenaamassa.

Lauantaina treenasin olkapäitä, ojentajia ja vatsoja. En pelännyt tarttua isoihin painoihin ja niin ne vaan nousi. Oon jotenkin aikasemmin vähän pelännyt nostaa painoja jos edellisillä on mennyt just ja just se noin määrä mitä ohjelmassa lukee. Oon vähän turhan orjallisesti ehkä noudattanut niitä lukumääriä ja sen myötä en oo uskaltanut heilutella välillä ronskimpia rautoja. No nyt en kuitenkaan annan itselleni lupaa olla "heikko" tai kiukkuinen koska "oon dietillä, ei silloin jaksa". Treenipainot pyritään pitämään samana eli lujaa mennään joka treenissä. Oon nyt vielä kovemmin yrittänyt keskittyä juuri siihen treenattavaan lihakseen ja sen työskentelyyn jokaisessa liikkeessä.

Ahhh vipareita, ilmeellä
Pystysoutu lähdössä
Kyynärpäät ohjaa
Ja ylös

Taljapunnerrusta

Sunnuntaina oli tuttuun tapaan takareisitreeni, ja tein ekaa kertaa 145kg leveää prässiä kaikki sarjat. Pitkää sarjaa eli 15+ toistoa ja kyllä hapotti. Isänpäivän kunniaksi olin lauantaina leiponut porkkanakakun ja meillä olikin villiä melskettä iltapäivällä kun iskä ja veljeni perheineen tuli kakkukahville. Niilo oli ihan pähkinöinä eikä osannut rauhottua ollenkaan kun Onnimanni kohta kolmevee veteli täällä jarrusukat tulessa ympäri huushollia. Piti käydä hakemassa Nipen häkki varastosta ja laittaa poika sinne rauhottumaan. Ei kovin nätisti osannut käydä Onnia moikkaamassa, on vähän raju rakastaja...

Penkille nousua
Noi lootat on parempia, ei mulju jalan alla

Askelkyykkykävelyä
Ovelle asti...

Eilen oli ansaittu lepopäivä, eli siivouspäivä. Imuroin, virittelin jouluvaloja, kävin kahdessa eri ruokakaupassa, pesin kaksi koneellista pyykkiä ja vaihdoin lakanat. Lisäksi olin tietty harjoittelussa 8-15.30. Työharkassa oon viihtynyt tosi hyvin ja oon päässyt itse tekemään tosi paljon! Mulla on mukavat ja hyvät ohjaajat ja kiva että ne luottaa muhun. Sain yhdeltä asiakkaalta positiivista palautetta että olen määrätietoinen ja käsillä kuunteleva. Asiakas ei siis pysty puhumaan lainkaan, vaan käyttää kommunikaattoria. Tärkeetä mielestäni fysioterapeutin ammatissa, jos on tekemisissä asiakkaiden kanssa jotka eivät terapian aikana pysty puheen kautta kommunikoimaan.

Tänään kävin tekemässä rinnalle supersarjaa, olkapäitä ja vatsoja. Hyvä tuntuma oli ja pumppi olkapäissä. Vielä pitäs ruoat tehdä valmiiks ja pussittaa. Huomenna saan onneksi nukkua pitkään, koska meen harkkaan vasta puoli kymmeneen! Ihanaa. Eikä tarvii koiraa käyttää aamulla. Ihan mahtavaa. Nyt ruoan valmistukseen! Ihanaa alkanutta viikkoa!

torstai 8. marraskuuta 2012

Ihanat kamalat jalkajumpat

Ihan ensimmäiseksi haluan toivottaa tervetulleeksi uudet lukijat! Mahtavaa että liityitte seuraamaan. Teitä on tullut sunnuntain jälkeen lisää vähän alta 20. Huimaa! Ihanaa, kiitos. Me so happy. Sitten päivän tärkeimpään episodiin eli treeniin.

Huh mikä reeni. HUH. Meinasin kuolla. Olisin kyllä kuollut onnellisena. Täytyy sanoa että olin ihan hapoilla. "Pumppi" hackkiin sai laittaa pikkusen lisää rautaa, ja meni yli 15 toistoa siltikin, sissyt perään ja avot! Heinisen likalla naama punotti ja sydän tykytti. Miten voikin nyt kulkea näin hyvin?!

Jalkatreenit jostain syystä "pelottaa" ja jännittää mua etukäteen. Ehkä siksi että vedän ne aina ihan tappiin saakka (niinkuin kaikki muutkin treenit), ja ne on niin sairaan rankkoja että mulla tulee sarjojen jälkeen kyyneleet silmiin. Tuntuu niin pahalta. Hyvällä tavalla. Jaloissa on niin isot lihakset, että ne vaatii sairaasti happea ja just se ehkä tekee siitä niin rankkaa, kun syke nousee aivan pilviin. Oon ehkä sanonut tämän aikaisemminkin, mutta jalkatreeneihin on vähän semmonen viha-rakkaussuhde, enimmäkseen viha :D Tässä video hack-sissy superin jälkimmäisestä ihanuudesta.

video


Pohkeet jumiin
Eilen treenasin selkää. Nyt on selkä melkolailla jumissa, eli perille meni taas. Avustetussa leuanvedossa meni taas enemmän toistoja ku viimeksi, eli seuraavalla kerralla taas vähemmän avustusta. Se kevenee vaan varmaan tässä dietin edetessä kun paino tippuu. Diettikin sujuu tosi kivasti tässä. Ja jumpat kulkee lujaa.

Oon kyllä mestari itseni "kiduttamisessa" :D Tänään oli tuotu sairaan hyvännäkösiä mustikka-voisilmä pullia kahvihuoneeseen. Laitoin sitte nenäni melkein kiinni siihen lautaseen ja otin oikeen pitkän nuuhkasun pullantuoksua ja aloin syömään kanaa ja riisiä. Ihan normaalia on että vähän tekee mieli, jos se tuoksuu aivan ihanalle ja näyttää herkulliselle. Mutta ei se ylitsepääsemätöntä ole, eikä edes vaikeaa. Pelkästä siitä tuoksusta tuli jo tosi hyvä mieli ja sitten vaan ruokaa napaan. Tykkään myös katella kaikkia ruokamainoksia kun niistäkin tulee jostain syystä hyvä mieli. Onpa hassua. Jos ehdin, saatan lauantaina leipasta isänpäivän kunniaksi porkkanakakun, tulee meinaa melko iso poppoo kahvittelemaan meille.

Tiistaina oli rinta-olkapää-vatsa treeni. Rinta ei koskaan oo ollu mun vahvinta osaamisaluetta, joten sitä kyllä pitäs dietin jälkeen sitten kehittää. Mulla on rintalihakset varmasti aika paljon jäljessä, ja heikot verrattuna esimerkiksi olkapäihin. Tai sitten mun tekniikassa on jotain tosi pahasti vialla. Selvinnee varmasti tuokin.

Tasapenkkiä kässäreillä
Vaatii harjoitusta...

Uuh ja ennen joulua on bikinien koristelun suunnittelupalaveri!!! Nyt iltapalalle ja vähän venyttelyä ja sitten nukkumaan. Ihanaa marraskuuta!

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

One down

Väsymys? Syysmasennus? Ei täällä ainakaan! Vielä. Ehkä oon vaan niin innoissani. Tai ehkä pimeys ei vaikuta muhun shilälailla. Päivä lyhenee ja minä piristyn. Tänään oli kiva iltapäivä; extempore kimppatreenit ihanan ja upean Saran kanssa! Treenattiin meikäläisen pyhätössä, sillä Sara sattui perheensä kera tälle suunnalle ja osui aikataulut aivan nappiin. Sattuipa vielä molemmilla olemaan tarakkapäiväkin eli takareisiä puskettiin. Kiitos mahtavasta treeniseurasta!! Alkuun prässiä, sitten askelkyykkykävelyä, reisikoukistuksia maaten ja istuen. Mä tein vielä penkillenousut ja Sara rääkkäsi pohkeita. Salille mennessä oli vähän tukkoinen kurkku koska olin noussut sängystä vasta pari tuntia sitten, ja oli vähän sellainen tunne että kuinkakohan kulkee. Painoja sai lisätä prässiin taas ja kyllä lujaa mentiin. Treenit on kulkenu todella hyvin tällä viikolla vaikka kalorit on tippuneet.

Uus ihana sponssihuppari päällä
Minä ja ihana Sara

Kapeeta eiku leveetä rässiä
Ja ylöös

Reidenkoukistusta

Oli ihanaa pitkästä aikaa treenata ihmisen kanssa, jolla on samanlaisia tavoitteita ja ajatuksia kuin itselläni. Sara lähti pudottamaan raskauskiloja, ja nyt on tähtäimessä body fitness kilpailut! Sellaisen muodonmuutoksen on nainen tehnyt että huhheijaa!! Siinä on tavoiteltavaa. Saran blogia pääset lukemaan ekan kappaleen linkistä. Ja kannattaa lukea ;) Tavattiin tänään Saran kanssa ekaa kertaa, ja voin kyllä sanoa että varmasti tavataan uudestaan! Kiitos treeniseurasta ja tsempistä!

Torstaina jumppasin etureisiä ja pohkeita. Etukyykyssä en aivan yltänyt edellisen kerran toistomääriin, mutta hyvä treeni oli silti. Selkä oli väsynyt edellisen päivän mavesta ja etukyykky vaatii aikamoista yläkropan hallintaa ja voimaa. Mulla siinä taitaa vieläkin yläkropppa vähän väsähtää ensin ellei ole pumppitreeni. Siinäpä tehdessä vahvistuu! Smith oli varattu jälleen ja olisin joutunut varmaan kymmenen minuuttia odottamaan että pääsen tekemään askelkyykkyä, niin tein tilalle kapeaa prässiä. Onneksi toinen smith saapuu ennen vuoden vaihdetta.

Perjantaina oli lepopäivä. Pääsin työharjoittelusta jo kahdelta ja sen jälkeen tulin suoraan kotiin päiväunille. Sain nukuttua pari tuntia ja sitten lähdin ripsihuoltoon. Siellä lepäsin sen pari tuntia ja sitten olikin aika valmistautua töihin. Tivolissa oli synttärit ja hulinaa riitti.

Eilen jumppasin olkapäitä, ojentajia ja vatsapaloja. Tripla- ja supersarjaa. Tein taas krusifiksivatsoja voimapyörän tilalla. Se jotenki sattuu mua ikävästi olkapäihin, ja varsinkin kun olkapäät on treenin jälkeen aika hapoilla niin en pysty sitä kunnolla tekemään. Hyvä reeni. Kyllä ne jumpat viikonloppuisinkin kulkee vaikka päivärytmi onkin vaihtunut. Eilen menin poikkeuksellisesti jo seiskaan töihin ja pääsin neljältä. Jukka Poika oli esiintymässä live bändin kanssa ja showtime oli jo 20.30. Tänään piti herätä yhdeksältä syömään aamupalaa ja mennä sitten takaisin nukkumaan, että ehdin syödä tasaisesti kaikki päivän ateriat. Nukkumassa pitää tänään olla nimittäin ihan viimeistään kahdeltatoista, huomenna taas kasiin työharjoitteluun.

Arnold press lähtökuopissaan
Sivukautta kääntäen

Punnerra ylös
Mistä tietää että on miehen ottama kuva?

Ranskalaista
Krusifiksiä

Kunnon rutistus vatsalla ylhäällä

Työharjoittelua ja diettiä eka viikko takanapäin. Harjoittelussa on kivaa, ja oon niin oikealla alalla. Tykkään erityisesti puljata apuvälineiden kanssa. Aina jos pitää jotain pyörätuolin jalkalautaa säätää tms niin mä oon aina ekana nokkineni siellä. Neuron puoli ei ainakaan avopuolella oo ollenkaan niin pelottava kuin mitä mä kuvittelin. Tosi kivaa on ollut. Dietti sujuu hyvin, ja niinkuin oon jo maininnutkin niin eihän tää arki tästä muuttunut. Ei tää vielä tunnu varsinaisesti dietiltä muutoin kuin ruokailuaikojen kohdalla, joita on noudatettava vielä täsmällisemmin kuin offilla. Oon edelleen tosi innoissani ja niin satasella mukana tässä. Tää tulee toimimaan!!! Hämmästynyt olen kyllä siitä, miten hyvin treenit on kulkeneet; jopa paremmin kuin ennen dietin alkua! Mahtavaa. Let's keep it that way. Monet on kysyneet että tekeekö jo mieli herkkuja, onko nälkä tms. Ei tee, eikä ole nälkä :) Jos nyt jo olisi nälän tunne jatkuvasti, niin eihän tästä tulisi yhtään mitään. Samoin jos jo nyt olisi todella vahvoja mielitekoja, niin ei tässä varmaan pitkälle pötkittäisi. Kypärästähän tää on kiinni. Vahva tahto ja mieletön halu saavuttaa tavoite ohjaa mua eteenpäin. Parhaan tsempin saan tästä ihan läheltä joka päivä. Se sanoo: "Nälkä on henkistä, muista se". Tsemppiä kaikille omiin projekteihin oli ne mitä hyvänsä!