Sivut

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

11 kysymystä

Jonna laittoi mulle haasteen. Ideana on siis vastata 11 kysymykseen, ja keksiä itse uudet ja pistää haaste eteenpäin. Vaikiaa... :D Oon niin saamaton vätys, että en keksi nyt 11 hyvää/hauskaa kysymystä eteenpäin laitettavaksi. Vastaan kuitenkin Jonnan tekemiin kysymyksiin. Kiitos Jonna! :)

1. Jos saisit tonnin ylimääräistä rahaa mitä tekisit?
Käyttäisin sen ulkomaan matkaan, joka toteutuisi joskus ensi syksynä. 



2. Missä maissa olet matkustellut?
Ruotsissa, Virossa, Venäjällä, Espanjassa, Portugalissa, Latviassa, Turkissa, Bulgariassa, Tanskassa, Sveitsissä. En oo tainnu käydä muualla.

3. Jos olisit presidentti, kenet kutsuisit itsenäisyyspäivän juhliin (yksi henkilö)?
Leena Hefner os. Herppeenluoma.

4. Raskain hetki elämässäsi?
Perheenjäsenen sairastuminen, ja kaikki mitä se on tuonut mukanaan tähän päivään asti.

5. Pahin mokasi?
Näitä on niin vaikea eritellä...

6. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?
Jos keskeneräinen lasketaan niin Siisti kosto, jos ei niin Nälkäpeli.

7. Suosikki annoksesi ravintolassa?


Mudcake ja kaikki hampparijutskat.

8. Yksi piirre sinussa jonka haluaisit muuttaa?
Räjähdysherkkyys.

9. Vin Diesel vai Jason Statham?

Molemmat. Tai jos on pakko valita niin molemmat.

10. Istut uuden ihastuksesi vessassa kakkoshädällä ja huomaat, että vessapaperi on loppu. Mitä teet?
Huudan sille että "tuotko paperia!!"

11. Mihin tuhlata liikaa rahaa?
There's no such thing.

lauantai 29. joulukuuta 2012

Voi olla hyvää tai sitten ei niin hyvää

Nyt on ollut vähän kiukkua ilmassa. Pari päivää ollut turhautunut olo. Tavarat on putoilleet käsistä, ruoat lennelleet pitkin lattioita, Niilo tötöillyt lenkeillä... MWAH. Onneksi ensi viikon saa vain ja ainoastaan olla. Käydä treenaamassa, ja levätä siihen päälle. En aio sopia mitään menoja, koska tällä hetkellä kaipaan vain rauhaa. Oleilua. Jos jokaiselle päivälle sopii jotakin puuhaa, on viikko kulunut ennenkuin huomaakaan. Siksi aion nyt vain levätä, että jaksan painaa täysillä dietillä ja koulussa. Nyt on kyllä jo hyvä mieli. Kiukkupäiviä tulee ja menee.

Ensi viikon perjantaina on ensimmäinen hiilaritankkaus, ja mikä sen ihanampaa kuin nauttia tankkauspäivästä; täysin vapaa. Ei treeniä, ei töitä, ei koulua. Vaikka kalorit ovatkin vielä suht korkealla, alkaa tuntua siltä, että paukut alkavat pikkuhiljaa huveta. Diettiä on takana paria päivää vaille yhdeksän viikkoa, ja paino on tippunut melko tasaisesti tätä viikkoa lukuunottamatta. Tankkaus tulee siis enemmän kuin tarpeeseen. Tänään sain tankkausohjeet, perjantaita odotellessa!!!

Torstaina etujalkoja. Reidet on kipeät, eli kyllä se kohteeseen on mennyt. Sarjapainot on vähän tippuneet hack kyykyssä. Aluksi meinasi vähän pinna niminen hermo olla pinteessä, kun ei meinaa pääkoppa hyväksyä sitä että jalkareeneissä ei tästä eteenpäin enää välttämättä ennätyksiä tehdä, sillä energiavarastot alkavat olla tyhjät. Kehon paino on tippunut melkein 10%. Toisaalta, olen oppinut koko ajan vain enemmän ja enemmän tekemään liikkeet todella puhtaasti, joten käänsin asian ilokseni, ja ajattelin että ehkä olen vain oppinut tekemään hackin niin puhtaasti etureidellä puristaen, että sarjapainot ovat myös siitä syystä vähän tippuneet. Mitä puhtaampi tekniikka, sitä pienemmät painot (ennekuin kehitystä alkaa tulla puhtaalla tekniikalla). Hyvä reeni kuitenkin.

Hack kyykkyä
Per... NOUSEE

Sielä ne muhkurat...

Ojennusta
Supista

Vähän harmitti
Kuvat meni vähän tyhmästi, blogger voitti taas... Interwebs 2, Marsa edelleen 0.

Eilen kävin tekemässä aamuaerobisen ja harjoittelemassa t-kävelyä ja asentoja yhden ihanan fitnesslikan kanssa. Kävely on nyt just sen 30 sekuntia, joten ei muuta kuin kuviot lihasmuistiin!

Tänään treenasin olkapäitä ja ojentajia. Sain salille seurakseni ihanan Raivon eli rakkaan ystäväni Marjan. Me erimunaiset kaksoset kun ollaan samassa paikassa, niin siitä ei meteliä puutu. Ollaan molemmat sen verran kovaäänisiä ja sekopäisiä että voi luoja... Raivo napsi myös vähän hyviä dioja reenin ohessa, ja sen jälkeen tultiin meille värjäämään mun metrin mittainen tyvikasvu piiloon. Nyt on good hair day ja hyvä oli jumppakin. Ja jutut oli taas tuttuun tapaan aivan poskettomia... Kiitos Raivo, oot super!!

Vipareita
Himmee pumppi!

Lasien korjaus sarjojen välissä, pakollinen
Pystysoutua

Kick back

Luin töissä keskiviikkona Eniten vituttaa kaikki kirjaa, ja nyt on pakko laittaa katkelma sieltä. Kategoria on Luokatonta kuraa.

Paskat päivät
Top 7 -listalta löytyvät ma, ti, ke, to, pe, la, ja su. Näistä esille voisi nostaa erityisesti lauantait, jotka järjestään vituttavat siksi, että seuraavana päivänä on sunnuntai, jolloin ajatus maanantaista pilaa vähintään seitsemän päivää eteen- ja taaksepäin. 

Näi o :D
 
Ostin joskus ton kirjan cdon.comista, kun tilasin jotain levyä. Oli pakko, koska se makso vaan jotain viis euroa enkä voinut vastustaa. Huippuhauskoja juttuja (ei tosikoille)! :D Ihan mulle soveltuva kirja, päivä paranee aina ja naurattaa. Kenellään ikinä paskoja päiviä? Huumorilla hei. 

Nyt on ruoka-aika, ja sitten lähdenkin töihin. Mukavaa viikonloppua, ja mahtavaa uutta vuotta (jos en sitä ennen enää kirjoita) kaikille ihanille lukijoille, ja tällä hetkellä juuri sinulle joka luet tätä! Kiitos kaikille teille, joita mun jutut jaksaa kiinostaa, ootte mahtavia ja just siks tätä on kiva kirjoittaa!! Voimia ja uutta treeni-intoa uuteen vuoteen!

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulu meni kultainen

Miksi joulu menee aina niin nopeasti? Sitä odottaa 364 päivää, ja sitten kun jouluaatto koittaa, se on ohi ennenkuin huomaakaan. Joulupyhien narikkavuorot olivat toisaalta pelastus tänä vuonna, sillä nyt vältyin aika hyvin kyläilyltä, vaikka siitä tykkäänkin. Joulu vaan on sellaista aikaa, kun kylään mennään syömään. Kestin hyvin aatonaaton ja jouluaaton katsella sivusta, kuinka muut söivät ihania jouluruokia, suklaita, kakkuja yms. Jos vielä joulupäivänä ja tänään olisin sitä joutunut harrastamaan, olis kyllä tuntunut vähän tyhmältä. Vaikka motivaatio on kova, niin ei se silti kivalta tuntuisi neljää päivää peräkkäin katsella kun muut syövät. Siispä olin viime yön töissä, ja tässä juuri pikaisesti päivitän blogia ennenkuin lähden taas töihin. Mukavaa.

Joulupäivänä eli eilen kävin treenaamassa rintaa. Vinopenkki on tangolla on ihan mun lemppariliike! Hyvä tuntuma oli rinnassa, sekä olkapää liikkeissä. Tein taas yhden käden viparit sivulle taljassa, missä saa oikein mojovan tuntuman.

Vinopenkkiä tangolla
.

Viparit eteen tangolla
.

Yhden käden vipunosto sivulle taljassa
Ei heiluta (vielä)

Kunnon puristus ylhäällä
Loppuposet tietennii
Tänään kävin kahden viikon tauon jälkeen tekemässä aamuaerobisen rapsakassa 15 asteen pakkasessa. Kaksi viikkoa taukoa tuli flunssan takia. Aamutukkoisuus hävisi jo muutamia päiviä sitten, mutta en tohtinut heti lähteä hölkkäilemään. Tänään sitten kävin ja tuntui oikein hyvältä. Kävin myös treenaamassa selkää, hauista ja vatsoja niinkuin aina keskiviikkoisin. Ja nyt oli kyllä ihan huippureeni! Mavea ennätyspainoilla, hauiksiin sain hullun poltteen ja ja ja... Jesss.

Avustettuja leuanvetoja
.


Mavea ylileveellä otteella
Polvilta hop!

Selekä suppuun, on siellä tapahtunut! :)
Menossa ylös...
Nyt on pakko pakata kamat ja hipsiä töihin! Ensi kerralla pidempää juttua, nyt oli kuvapainotteinen postaus! Kerrankin näin. Ihanaa keskiviikkoa ja tapaninpäivää kaikille!

maanantai 24. joulukuuta 2012

Kaikkien aikojen joulu

Tästä joulusta voin sanoa, että se todella on mun tähänastisen elämäni kaikkien aikojen joulu. Jouluruoat, suklaat, sekä kolmen päivän vapaat jäävät välistä. En ole koskaan aiemmin ollut joulupäivänä tai tapaninpäivänä töissä, mutta tänä jouluna menen molemmiksi öiksi töihin. Erityisesti nyt kun kisat ovat tulossa, on tehtävä paljon töitä, että saan rahoitettua projektini. Hyvässä lykyssä saattaa jäädä myös vähän ylimääräistä taskun pohjalle. Tähän touhuun ei ihan opintotuet eikä muuten opintolainatkaan riitä. Pyysin tammikuun ensimmäisen viikonlopun vapaaksi, niin on melkein kokonainen viikko sitten ihan vain lomailulle ja rentoutumiselle, sekä tietysti treenaamiselle.

Mitä tulee joulunajan ruokailuihin (tästä kyseltiinkin :)), niin kisadietin ruokavaliolla mennään. En pyytänyt cheattipäivää, enkä sitä oikeastaan tarvitsekaan. Kalorit mulla on edelleen samat kuin millä aloitettiin, koska kunto on edennyt hienosti ja paino tippunut niin hyvin. Huomenna (tai oikeastaan tänään, eli jouluaattona) saan syödä ylimääräisen kaurapuuron (omasta toiveesta kaura eikä riisipuuro) heralla ja marjoilla, ja se vasta on jotakin! Eikä ole edes treenipäivä. Kyllä voi ihminen tulla pienestä iloiseksi. Myös joulupäivänä ja tapaninpäivänä listalta löytyy ylimääräistä puuroa, tosin palautusjuoman tilalla treenin jälkeen.

Torstaina kävin Helsingissä valmentajan kanssa treenaamassa etureidet ja pohkeet. En nyt oikein keksi mitään sanaa joka pystyisi kuvailemaan mun tuntemuksia treenin aikana. Perille meni, ja vaakahackissa päästin ainakin niin hirveitä ääniä, että kai siellä yksi jos toinenki peitti korvansa... Etureidet on vieläkin vähän arat, ja takareidet myös, mikä haittaisi vähän tämänpäivän takareisijumppaa. T-kävelystä ja asennoista sekä kunnosta tuli tosi hyvää palautetta, ja kaikki on just niinkuin pitääkin. Asenne, motivaatio, kunnon eteneminen, kaikki hyvin! On niin hieno tunne, kun valmentaja on tyytyväinen ja antaa hyvää palautetta. Ja mikä tärkeintä, olen itsekin tyytyväinen. Jätin myös samalla reissulla bikinit ammattilaisen hoiviin koristeltavaksi, tulee niin hienot!!!

Eilen kävin treenaamassa olkapäitä ja ojentajia kahden viikon tauon jälkeen (sairastelun takia jäi viime viikolla välistä). Tuntuma oli todella mojova, tein triplasarjaa ja ojentajille superia. Kahden viikon tauon jälkeen oli odotettavissa että voimat ei oo kohdillaan, mutta tuntuma oli todellakin sitäkin parempi.

Arnold pressiä
Aijai

Mulla on ainakin ulospuhallus hallussa...
Viparit perään istuen

Lähtee
Vielä pystyy soutaa

Penkkidippailua


Perus pakarakuva tähä loppuu
Oon iteki vähän hämmentyny noista reisistä

Tänään käytiin anoppilassa kylässä. Tarjolla oli jos jonkinlaista jouluruokaa, suklaata ja puolukka-kinuskijuustokakkua. Mun ruoka-aika ei sattunut samaan aikaan, joten mä katselin pöydän päässä kun muut söi ja nautin tuoksuista. Multa ei tarvitse kenenkään pyydellä anteeksi herkuttelua, tai sitä että muut syö ja mä en. Tämä on täysin vapaaehtoista, eikä muiden tarvitse kärsiä siitä että mä olen dietillä. Että pitäisi jotenkin omia syömisiään tarkastella tai muuttaa. Toivon kaikkien kuitenkin ymmärtävän että tämä on kilpailusuoritus (tavallista pidempi vain, ei mikään satasen juoksu), eikä kenenkään pidä myöskään pahoittaa mieltään siitä, että en valitettavasti maista nyt kalkkunaa tai kakkua edes pientä palaa. Takareisitreeni venyi kyläilyn vuoksi myöhäiseksi. Tosin yörytmillä se oli ihan perus iltakuuden treeni. Energiaa ei jotenkin ollut, ja jalat vieläkin hellänä torstaisesta rääkistä, joten ei se ihan tuubiin mennyt. Tuntuma taas täysi kympsi, mutta voima oli vähän hakusessa. Kyllä se takareisille ja pakaroille meni (hehheh, reisille meni) silti enemmän kuin vasemman käden hauikselle. Huh. Huomenna lepopäivä ja äitille lepäämään.

Boxille nousua
.
Kyläilemässä
Perushyvä treeniaika!
Nyt keittelen vielä riisit huomista odottamaan, meen suihkuun ja sitten iltapalaa ja nukkumaan! Ihanaa, rentouttavaa ja rauhallista joulua kaikille!!! Nauttikaa olostanne.

Ps. Oon saanut taas monta uutta lukijaa, Kiitos, ja tervetuloa!!! :)

Jouluista maisemaa aamulenkiltä
Niilo toivottaa kaikille riemukasta joulua!

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Yöihminen

Joululoma, ja nyt tuntuu oikeasti siltä että on vähä lomaa eikä pelkästään töitä. Kahtena ekana kouluvuonna olin koko joululoman päivätöissä. Nyt kun teen vain narikkatöitä, ei tarvitse mennä joka päivä töihin. Tänään menen yöksi, ja perjantaina ja lauantaina. Tuntuu, että päivät kestää tosi pitkään, kun ollaan menty yörytmillä ihan tarkoituksella. Yhdeltätoista ylös ja kolmelta viimeistään nukkumaan. 16h hereillä, niinkuin keskivertopäivään kuuluu. Ihanaa kun saa vain olla. En jaksa edes ajatella mitään kouluasioita. Opinnäytetyönkin aion ottaa murheekseni vasta loman jälkeen. Keskityn nyt treenaamiseen ja tukkoisuuden selättämiseen.

Olen siis edelleen vähän tukossa. Kävin kuitenkin eilen treenaamassa rintaa, olkapäitä ja vatsoja, ja treenin päälle t-kävelyä ja asentoja. Treeni kulki tosi hyvin, eikä tullut ollenkaan kipeä olo. Lima on ollut lähinnä kirkasta (ei pitäisi olla tulehduksia siis), aamuisin on tottakai aika pöhnäinen olo, mutta en oo antanut sen haitata. Treenitaukoa tuli siis viisi päivää. Päätin, että nyt menen jumpalle, koska tää "flunssa" on nyt siinä vaiheessa, että lähtee kun lähtee. Siihen voi mennä viikko, tai kolme viikkoa. Siispä en jää makaamaan, koska se ei tätä todennäköisesti muuta yhtään paremmaksi. Eikä treenaaminen todennäköisesti huonommaksi, koska ei ole ollut kuumetta, eikä mitään tulehdusta. Treenaminen on mulla saattanut viikon levon jälkeen jopa parantaa oloa, kun on saanut "hikoilla pöpöjä pois". Kroppaa pitää kyllä osata kuunnella aika tarkkaan; kannattaako treenata vai ei.

T-kävely treeneistä (maha sisään!)
Gym1:llä peilisalissa

Tänään kävin tyrkkäämässä kunnon selkä-hauis-vatsa treenin. Tosi hyvin kulki, vaikka meninkin aamupalan jälkeen, eli koneessa oli normaalia vähemmän löpöä. Oli pakko tehdä tänään näin, edessä oli vielä ruokien valmistus, punnitus ja pussitus, joka täytyi saada tehdyksi ennen töihin lähtöä. Nyt on taas neljäksi päiväksi ruoat valmiina odottamassa pääsyä mun mahaan. Saatte tyytyä näihin peiliposetuksiin, koska en oo saanut treeneistä kuvia. Meillä on parempi (pahempi) puoliskokin tukossa...

Pakaraa ja reittä vähän
Ihhih

Marsa posettaa
Oon nyt ottanut taas silmälasit käyttöön. En oo koskaan aikaisemmin treenannut ne päässä, enkä voinut niitä käyttää muutenkaan ripsipidennyksien kanssa (koulussa pidin niitä nenällä), koska ripset hinkkas koko ajan linsseihin. No nyt kun ei ole pidennyksiä, olen taas totuttautunut niihin ja onpa ihanaa kun koko ajan näkee mitä vähän kauempanakin tapahtuu! Ja treenaaminen ne päässä onnistuu tosi kivasti! Selällään maatessa ne pitää kyllä ottaa pois, mutta muuten oikein miellyttävää on ollut. On mukavaa, että näkee peilistä muutakin kuin vähän sumuisen omakuvan.

Nyt pitää lähteä viemään Niilokainen lenkille, että ehtii laittaa itsensä ihmiseksi ennen töitä! Mukavaa keskiviikko-iltaa kaikille!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Pari juttua fitneksestä minun silmin

Fitness. Elämäntapa, joka aiheuttaa sekä ihastusta, että vihastusta. Se kätkee sisälleen monenlaisia asioita, ja niiden merkitys on erilainen eri ihmisille. Tässä muutamia asioita omin silmin. Asiat ovan siinä järjestyksessä kuin ne mieleen putkahti.

Motivaatio.
Motivaatio ohjaa toimintaa joka päivä. Se ohjaa valmisteluja, valintoja, ajatuksia. Motivaatio on se, minkä avulla tavoitteet saavutetaan. Mistä minä saan motivaatiota tähän kaikkeen? Salille lähteäkseni lähes päivittäin, en varsinaisesti tarvitse ulkoista motivaatiota. Treenaminen on nykyään minussa sisäänrakennettu ominaisuus, ja se kuuluu päivärytmiin kuten aamupala tai vessassa käynti. Kuulostaa robottimaiselta toiminnalta, ja siltä, etten nauttisi tai pitäisi siitä mitä teen. Päinvastoin. On helpottavaa, kun ei joka päivä tarvitse etsiä motivaatiota, että jaksaa lähteä salille. Jos en nauttisi, en tätä tekisin. Kukaan ei pakota tai velvoita. Myöskään ruokailujen suhteen en tarvitse erityistä motivaatiobuustia. Nautin syömästäni ruoasta. Olen aina ollut mauttoman ruoan ystävä, enkä ole koskaan välittänyt hienoista aterioista, tai kokkaamisesta ja leipomisesta. Tämä simppeli elämäntyyli sopii minulle kuin nenä päähän. En ole myöskään koskaan ollut järin spontaani ihminen, ja siksi pidän rutiineista, joita tämä elämäntapa on arkeeni tuonut. Suurin motivaation lähde on se, kun kovan työn tulokset alkavat näkyä. Offilla lihaksen kehittymisenä, dietillä rasvan palamisena ja lihaksikkaan vartalon kuoriutumisena. Myös se motivoi, kun huomaa koko ajan oppivansa antamaan itsestään joka treenissä enemmän kuin edellisessä. Upeaa on myös se, jos voi omalla toiminnallaan motivoida ja kannustaa muita ihmisiä.

Ruoka
Syöminen on kivaa, ja ruoka on hyvää. Ruoka ja ruokailut jaksaa aina puhuttaa. Nyt dietillä erityisesti usein luullaan, että body fitness urheilijat syövät aamupalaksi rahkaa, lounaaksi rahkaa, päivälliseksi rahkaa ja iltapalaksi salaatinlehtiä. Ehkä jonkun vitamiinin siinä kyljessä. Tämä on harhaluulo. Dietillä ruoka-aineet ovat täsmälleen samat, kuin ns. offillakin. Kaurahiutaleita, täysjyväriisiä, broilerinfilettä, oliiviöljyä, kookosöljyä, maitorahkaa, marjoja, mysliä, kananmunia, heraproteiinia, soijalesitiiniä, parsakaalia, kukkakaalia, porkkanaa, salaattia, tomaattia, kurkkua... Tästä ei ruoka enää paljon paremmaksi voi muuttua. Eli hyvin siis syödään, toki tällä hetkellä vähenevissä määrin, koska kisakuntoa kohden mennään. Offilla sitten syödään enemmän, ei ainakaan vähemmän kuin kulutetaan.

Offilla myös herkuttelu on sallittua. En kanna huonoa omaatuntoa siitä, että saatan treenin jälkeen hetken mielijohteesta käydä ostamassa vaikka pakastepizzan, tai jäätelöä jonka voin syödä ruoan päälle. Kun ei kiellä itseltään mitään, on helpompi pysyä ruodussa. Hyvästä ruoasta tulee hyvä olo, ja se vie kehitystä eteenpäin. Mieliteot vähenevät viikko viikolta, kun noudattaa tiettyä ruokavaliorunkoa. Edelleen, minäkin tuijotan sitä suklaapatukkaa siinä kassan hyllyssä jonossa seisoessani, ja mieleni tekisi sitä maistaa. Mutta hyvä itsekuri ja halu kehittyä pitää minut 90% ajasta asfaltoidulla tiellä, ja yhä harvemmin käyn soraisella mökkitiellä. Dietillä "sortuminen" tai herkuttelu ei ole vaihtoehto, ja siitä pidetään kiinni.

Mitä tulee herkutteluun, en valehtele teille enkä itselleni. Kun minä herkuttelen, se ei ole monen mielestä kaunista katseltavaa. Kun herkutellaan, mulle se tarkoittaa övereitä kaikesta mahdollisesta mitä suuhunsa jaksaa tunkea. Olen eräänkin kerran kaupassa kuullut kysymyksen "eiks nää nyt jo riittäis?", mun vastaus tähän yleensä on että EI. Tästä olen oppinut hieman eroon, mutta irtokarkkeja ostaessa en vieläkään ymmärrä sanaa kohtuus.

Rahkaa, paras välipala
Joka ilta toivon, että olisi jo aamu

Dietti/kisakunto
En ole dietillä siksi, että minulla olisi tarve kontrolloida syömistäni. Ruokien punnitseminen ei ole minulle pakkomielle. Olen dietillä siksi, että olen tähtäämässä body fitness kilpailuihin. Tämä tehdään vain ja ainoastaan kisakunnon saavuttamiseksi, ja kisakunto (elimistön rasvat ja nesteet minimissään) on vain kilpailupäivää varten. Tiedostan tämän hyvin, enkä edes haluaisi näyttää sellaiselta jatkuvasti, eikä se ole tervettäkään. Tämän jälkeen on tarkoitus maltillisesti nostaa kaloreita taas normaalille tasolle, että kisakunnosta palautuminen sujuu optimaalisesti, ja vältytään kymmenien kilojen painonnousulta. Kuinka tämä toteutuu, se nähdään kisan jälkeen. Olen kuitenkin päättäväinen toimissani, ja jos jotakin päätän, sen toteutan.

Kilpaileminen
Ihannekehoni on muuttunut treenaamisen aloittamisen myötä hurjasti. Kun salilla alkoi hieman kehitystä tulla, aloin katsella vartaloani aivan eri tavalla. Lueskelin vanhoja Body-lehtiä ja naisellisen lihaksikas vartalo alkoi miellyttää silmää. En siis ole aina ihaillut lihaksikasta vartaloa. Ja nyt kun katson omaa vartaloani peilistä, en haluaisi palata entiseen olomuotooni mistään hinnasta.

Miksi sitten haluan kilpailla body fitneksessä? Olen aina omannut voimakkaan kilpailuvietin, ja olenkin harrastanut kilpaurheilua pienestä asti. Kilpailuhenkisyys on luonteenpiirre, jota ei saa minusta pois. Olen myös aina tykännyt asettaa itselleni tavoitteita. Minulle ajatus kilpailemisesta tuli melko luonnostaan, koska halusin asettaa treenaamiselle konkreettisen tavoitteen. En tykkää elää ns. tyhjän päällä, ilman minkäänlaisia tavoitteita. Se kuuluu olennaisena osana luonteeseeni. Tämä on minua varten.
  
Treenit 
Välillä kulkee, ja välillä ei kulje. Syystä tai toisesta. Mun fitnesselämä ei ole aina vaaleanpunaista, ja aina ei mene treenit nappiin. Välillä ei kiinosta yhtään lähteä salille, mutta olen oppinut erottamaan laiskuuden ja väsymyksen. Sen, onko väsynyt vain mieli, vaiko itse keho. Silloin sisäänrakennettu ominaisuus vie minut salille, ja ehkä lämmittelykin vielä tökkii, mutta ekaa kovaa sarjaa aloittaessa alkaa kiinostus olla kohdillaan. Näin se vain menee minun kohdallani, eikä tämä ole lainkaan vastenmielistä. Tiedän, että treeni-into löytyy, vaikka välillä lähteminen tuntuu ikävältä. Sitten on niitä päiviä, kun oikein odottaa että pääsee treenaamaan. Tälläistä kilpaurheilu on, enkä häpeile kirjoittaa myös niistä päivistä, kun treeni ei oikein maistunut.

Treeneissä annetaan kaikki. Siis ihan kaikki. Vaikka mun jalat kantaakin kotiin asti jalkareenin jälkeen, tiedän seuraavan ja sitä seuraavan päivän domsista, etten olisi voinut enempää antaa. Mulla on aina mp3-soitin mukana, enkä hirveästi keskity siihen mitä ympärillä tapahtuu. Saan omasta musiikista hyvän fiiliksen ja keskittymiskyvyn. Jotkut on sanoneet että näytän salilla surkealta/vihaiselta. En ole surkea, enkä vihainen. Olen keskittynyt, ja mun naama asettuu silloin tiettyyn ilmeeseen. Joten jos hoksaatte mut salilla, niin saa tulla juttelemaan! En pure. En tykkää rehvastella salilla, esim painojen paiskominen sarjan jälkeen ei kuulu mun toimintatapoihin. En tykkää pitää showta, vaan teen omat juttuni ja lähden kotiin. Jalkatreeneissä valitettavasti on välillä pakko vähän karjaista, jos ei viimeinen toisto meinaa esim. kyykyssä tulla ylös asti. Myös sykkeen noustessa hyvin korkealle alkaa kuulua lähes synnytyksen kaltaisia ääniä. Näille ei oikein mahda mitään.

Nämä reidet on vaatineet pari karjaisua...

Tällainen postaus tällä kertaa. Treenitaukoa pidetty torstaista asti, sillä pikku flunssahan se pääsi yllättämään! Ei mitään vakavaa, mutta taidan lepäillä vielä tämänkin päivän ja katsotaan josko huomenna pääsisi jo jumppaamaan. Joululoma alkoi koulusta, ja tottakai tulin nyt kipeäksi, olenhan tunnollinen opiskelija. Kysyttiin postausta hieronnan merkityksestä, kirjoittelen siitä myöhemmin!


Niilo hoivasi flunssaista äitiä
Muistakaa, että jokainen tekee niitä asioita, mistä tulee itse iloiseksi ja onnelliseksi. Viikko jouluun, nauttikaa!! Ps. Saa kommentoida.