Sivut

torstai 31. lokakuuta 2013

ÄÄÄÄÄ!

Sairastuin. Yskä, kurkku kipee, ääni maassa, viikko (jo) reenitaukoa. PRKL. Tuntuu ikuisuudelta. Ehkä supermieskin voi kerran vuodessa sairastaa? Ei kuitenkaan kuumetta, joten ei mitään vakavaa.

Muutin. Sain siis asunnon! Kaikki tapahtui alle viikossa. Viime viikon keskiviikkona näin ilmotuksen etlarissa. Soitin, torstaina kävin katsomassa, lauantaina sain tiedon saaneeni asunnon 13 hakijan joukosta (!!??!!). Maanantaina muutin. Huh. 

Palautettiin opinnäytetyö. Tänään palautettiin parin kanssa oppari. 70 sivua + muistitikulla 5 itse kuvattua ja editoitua videota. MORJEES!! Valmistun ehkä sittenkin jouluna. 

Maanantaina alkaa työt. Ainakin kaksi viikkoa sairasloman sijaisuus. Ei ihan fyssarin hommaa varsinaisesti, mutta kelpaa todellakin!! 

Poika on tullut kotiin. Vihdoin saadaan yhteishuoltajuus todenteolla pyörimään. Tätä on odotettu puoli vuotta. 

Laittaisin kuvia, mutta tällä koneella ei pysty :( Yritän editoida myöhemmin puhelimella josko onnistuisi. 

Palataan astialle kotvasen kuluttua jahka oon tervehtynyt. 




tiistai 15. lokakuuta 2013

Oli reeni mikä hyvänsä niin reisillehän se menee!

Päivää kansalle! Viime postauksen jälkeen ei mitään mullistavaa ole tapahtunut, samaa arkea tässä on elelty. Viikot on menny työharjoittelussa ja reenatessa, Toissa viikolla tosin kevennetty viikko suunnitelmien mukaan ja kolme päivää putkeen totaalilepoa. Teki niin hyvää!!

Gymppaa gymppaa 

Eteenpäin sano mummo lumessa! Toukokuu vs. Syyskuu

Toissa viikolla olin kyllä tavallista väsyneempi. Mulle on tosi harvinaista se, että tunnen itseni oikeasti väsyneeksi, niin että kuuppa on monta päivää putkeen ihan jumissa ja mikään ei kiinosta. En siis ole kovin herkästi kunnon väsymykseen taipuvainen ihminen. Tää yhtäkkinen väsymys johtui todennäköisesti siitä, että harkassa on ollut aika rankkaa, kun ei oo tottunut noin ruumilliseen työhön. Koripalloilijapoikien hierominen käy ihan urheilusta, naureskelinkin jätkille että ne pilaa mun treenit kun mun energiat menee niiden hieromiseen. Fyysisesti keskiraskas työ yksinään ei väsytä, vaan se että kulutushan siinä kasvaa. Tätä energiavajetta paikkailin sitten mutustamalla suklaata mahan täydeltä parina päivänä ja viikonloppuna tankattiin vähän patonkia ja jätskiä. Viikonloppu meni parisuhdemerkeissä Jyväskylässä, lepäiltiin ja käytiin vähän shoppailemassa. Löysin pitkästä aikaa itselleni muutakin kuin treenivaatetta!

Jyväskylässä oli lehmiä!!

Vähän keräilyerä ateriaa treenin jälkeen :D

Namnam!

Fancy that! Long sleeves and shit.

Jaa en oikeen osaa asetella noita kuvia :D Viime viikolla pääsin taas kovan treenin makuun. Olin jo sunnuntai-iltana ihan pähkinöinä että JJEEEE huomenna pääsee tykittään! Yleensä kevennetyn viikon jälkeen alku on saattanut olla aika tahmeaa, on tuntunut ettei kulje yhtään, on turvonnut olo ja voimat tipotiessään. Toista oli viime viikolla. Alkuviikon treenit kulki niin hyvin, että ihmettelin itsekin että mistäs nyt tuulee. Vedin näköjään selän niin jumiin, että vähän päätäkin särki. Tein jalkareenissä pitkästä aikaa hack kyykkyä, ja ei olis pitänyt. Koski aikas paljon! :D Tässä homassa tulee kyllä tosi sokeaksi omalle kehitykselle. Musta tuntuu että jalat ottaa koko ajan kaulaa, ja yläpelti junnaa paikallaan. Johtunee enimmäkseen siitä, että yläkroppa näyttää omaan silmään pieneltä, koska jaloissa on rasvaa paljon enemmän. Mulla menee tossa lantion kohdalla näköjään raja mistä alaspäin alkaa se rasvan kertyminen. Tosi terveeltä kuulostaa tällänen ainainen lihasmassan ja rasvan kertymisen analysointi, mutta jos tavoitteena on vielä kisata niin pakkohan fysiikkaa on vähän arvioida. Olen kuitenkin tyytyväinen, eikä tässä mistään negatiivisesta tai häiriintyneestä ajattelusta ole kyse. Edelleen olen sitä mieltä, että mielummin vähän hitaampi kehitys ja hyvä mieli, kuin sikabulkki ja paha mieli. Jokainen tyylillään, mä teen mitä teen ja muut tekee mitä ne pystyy! :D Takapirua näin lauantaina, ja kuntotsekistä tuli hyvää palautetta! Oon saanut pisaralihakseen pattia eli jalat on menny siihen suuntaan ku haluttiin, olkapäät pyöristyneet ja symmetriset, takaolkiin tullut ulottuvuutta, kehityskohteena keskiselkä ja olkapäät edelleen.

Päivän pyhin hetki!

Reisille menee...

Jospa joskus myös selälle ja olkapäille?!

Viime viikonloppuna olin laittamassa takkia naulaan molempina öinä, enkä saanut nukuttua kunnolla. Se näkyi lauantain käsireenissä, ja eilisessä selkäreenissä. Perjantaina loppui työharjoittelu, ja eilen käytiin kuvaamassa opinnäytetyön videot. Oppari alkaa olla pikkuhiljaa valmis, enää puttuu viimeistelyä ja videoiden editointi. Ehkä vähän tekstiä pohdintaan ja sitä rataa. Pelottavaa, mutta kyllä tässä valmistumassa näköjään ollaan. Ihmiset kyselee, että mitäs sen jälkeen? No kortistoon tietty! Työtilanne on ilmeisen kehno jokapuolella Suomea, joten eihän kukaan mitään voi luvata. Ei ole itsestään selvää, että kaikilla olisi työpaikka tiedossa heti valmistumisen jälkeen. Meikäläisen komeempi puolisko on tämän viikon täällä viettämässä syyslomaansa, joten päästään paljon yhdessä reenaamaan ja löhöömään. Vähän tietty kouluhommiakin täytyy vääntää. Nyt kuitenkin koululla käymään ja sitten opparin rustaukseen!

Reippa!

Näytä ne sun tuplahaukat jee!

My precious <3
Himmeen hyvää viikkoa kaikille! :))